Messier 1, supenovajäännös

Kuvailin kahtena yönä Messier 1 (M1) supernovajäännöstä, eli rapusumua C14:lla ja Canonin järjestelmäkameralla. Otin 5 min valotuksia iso 800:lla ja putken valovoimaa oli kasvatettu Draco merkkisellä  linssiputkille tehdyllä 0.8X polttovälinlyhentäjällä. Lisäksi valosaastetta suodattamassa oli baaderin 2″ neodyymisuodin.

Kuvassa on pinottuna 23kpl 5min valotuksia, pinoaminen on tehty deep sky stacker nimisellä ilmaisohjelmalla. Loppusäädöt kuvaan on tehty photoshopilla.

Messier 1 on vuonna 1054 räjähtäneen supernovan jäännös Härän tähtikuviossa, kohteen pystyy näkemään visuaalisesti harrastajavälinein pimeästä paikasta.

M1:n etäisyys maasta on n.6500 valovuotta. Sumu laajenee 1500km/s nopeudella ja vajaan tuhannen vuoden aikana supernovan jäänteet ovat levinneet 11 valovuoden alueelle. Itse supernovana räjähtäneestä tähdestä on jäljellä 30km kokoinen, nopeasti pyörivä pulsarina toimiva neutronitähti.

Supernovan jäänteet löysi ensimmäisenä Englantilainen lääkäri ja astronomi John Bevis v. 1731. Charles Messier löysi sumun v. 1758 tehdessään havaintoja kirkkaasta komeetasta. Messier listasi tämän ensimmäiseksi kohteeksi komeettamaisten kohteiden luetteloonsa. Englantilainen tähtitieteilijä William Parsons III, eli Lordi Rosse katseli M1:ä isolla 180cm Leviathan kaukoputkellaan v.1848 ja oli näki kohteen rapumaisena, siitä on tullut nimitys rapusumu.

Messier 1, rapusumu kuvattuna C14 SCT:llä

Tietoja raunop

Mukana Novan toiminnassa kasariajoista. Laitteet, rakentelu ja kuvaaminen ovat olleet aina lähellä sydäntä. Tällä hetkellä pääpaino on pienten taivastuhnujen eli galaksien, komeettojen ja muiden haastavien kohteiden kuvasamisessa. Aikoinaan tuli tehtyä Aurinkohavaintoja ja nyttemmin Auringon kuvaus on myös tullut mukavaksi kesäharrastukseksi.
Kategoria(t): Historiaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.