Kuluneen viikon Etelä-Saimaassa (maksumuurin takana, paitsi alkukuvassa Rauno observatoriossaan) oli hieno artikkeli Rauno Päivisen tähtitiedeharrastuksesta ja toivottavasti useampi lukija miettii, jospa siinä olisi minullekin oiva harrastus.
Yksi kohokohta itselleni oli tieto Raunon kuvaamasta harvinaisesta Venuksen kaasukehästä. Kuten kesän artikkeleissani kerron, Venuksen ja maapallon rataprofiilit risteävät tosi harvoin niin, että Aurinkoa sisempänä kiertävä Venus tulee meiltä katsoen Auringon tielle. Tapahtuma toistuu reilun sadan vuoden välein ja erikoisesti usein kaksi kertaa kahdeksan vuoden välein. Näin tapahtui viimeksi 2004 ja 2012.
Lehdessä oli Raunon ottama kuva Venuksesta kesäkuussa 2020, jolloin Venus kävi tosi lähellä, mutta antoi mahdollisuuden kuvata auringon valaiseman kaasukehän ja Raunohan käytti tilaisuutensa mainiosti.
Tässä yhteydessä tuli mieleeni hieman valottaa (huom. sanavalinta) atsimutaalisen (tutusti alt-az) ja ekvatoriaalisen näkymän eroja.
Atsimutaalinen taivasruudukko
“Miten minä näen taivaan tästä paikasta juuri nyt”
- Koordinaatit ovat suunta kompassissa (azimuutti: N=0°, E=90°…) ja korkeus horisontista (altitude: 0–90°).
- Ruudukko on kiinni omassa horisontissasi, joten tähdet “vaeltavat” sen läpi yön mittaan.
- Helppo löytää kohteita – tyyliin “c/2025 A6 Lemmon löytyy nyt kun auringolaskun aikaan katsoo luoteeseen ~20° korkeudelle”.
- Kaukoputkien Alt-az -jalustat (Dobson, Seestar perusversiossa tms.) toimivat näin.
Ekvatoriaalinen taivasruudukko
“Taivaallinen karttapallo”
- Koordinaatit ovat rektaskensio (RA, tähtitaivaan pituuspiiri, tunneissa) ja deklinaatio (Dec, tähtitaivaan leveysaste), jotka on sidottu Maan pyörimisakseliin ja taivaanekvaattoriin.
- Taivaanekvaattori on suuri ympyrä, joka on samassa tasossa kuin Maan ekvaattori, mutta taivaalle projisoituna jakaa taivaankannen pohjoiseen ja eteläiseen puoliskoon
- Ruudukko “menee mukana” tähtitaivaan kanssa: kohteella on lähes pysyvä RA/Dec-osoite. Liike näkyy pääosin pitkin samaa deklinaatioviivaa.
- Kartoittaminen ja tähtiluettelot saadaan vakioitua
- Kaukoputken ekvatoriaalijalusta (SkyWatcher, Celestron tms.) seuraa kohdetta kumoamalla yhden akselin moottorilla maapallon pyörimisen. Kuva kamerassa pysyy paikoillaan ja mahdollistaa pitkät valotusajat ilman tähtien viiruuntumista.
Venus kesäkuussa 2020
Havainnoidaan näiden kahden taivasruudukon näkymien eroa Venuksen ollessa lähellä Aurinkoa kesäkuussa 2020.
Atsimutaalinen ruudukko
Alla olevassa animaatiossa näkyy, miten Etelä-Karjalasta katsoen Venus muutaman päivän aikana kesäkuun alussa liikkui Auringon lähellä. Kuva on siinä määrin epätodellinen, että ilmakehän ja maapallon rakenteen vaikutus näkymään on poistettu.
Yöllä Auringon ollessa horisontin alapuolella ja päivällä ilmakehän kirkkauden vuoksi ei tätä näkymää olisi käytännössä näkynyt. Ja Venus kyllä näyttää kulkevan hyvin epäjohdonmukaisesti
Erikoinen kiertorata johtuu lähinnä havaintopaikan muuttumisesta maapallon pyörimisen vaikutuksesta ja Venuksen suhteellisen läheisestä sijainnista.
Ekvatoriaalinen ruudukko
Ekvatoriaalisessa ruudukossa Venus liikkuu odotetusti kiertoradallaan. Kiertorata on retrogradinen eli ruudukossa Venus liikkuu eri suuntaan kuin aurinko (tässä se on kuvauksen keskipisteenä eikä sen liikettä ekvatoriaalisessa ruudukossa näe).
Etyäisyys Aurinkoon oli kesäkuun alussa 2020 noin 151,8 miljoonaa kilometriä ja Venukseen noin 43,2 miljoonaa kilometriä.
Stellarium
Nämä animaatiot on otettu ilmaisesta Stellarium-ohjelmasta, jota sivujuonteena artikkelille suosittelen vahvasti jokaiselle tietokoneelle ladattavaksi (mobiililaitteille saa nyt myös Ursan Tähtikartan).
Siinä pystyy määrittelemään omat havaintopaikkansa, jolloin taivas on juuri kohdallaan, siinä voi mennä ajassa eteen- ja taaksepäin. Jälkimmäistä ominaisuutta hyödynsin Venuksen ylikulkuartikkeleissani ja siihen voi myös laittaa omat ja lainatut kiikarit/kamerat/kaukoputket kuvakentän tarkistamiseksi.
Myös omien havaintopaikkojen esteet saa laitettua kuvaan mukaan. Ja edistyneempien kaukoputkien ohjelmistoihin saa tarvittaessa siirrettyä suoraan Stellariumista kohteen koordinaatit.