Vuosia sitten tutustuin Prahan astronomiseen kelloon, kun löysin netistä excel-taulukon, joka simuloi ja selvitti kellon toiminnan. Sittemmin olen myös itse päässyt katsomaan sitä kahdesti paikan päälle vuosina 2010 ja 2014.
Prahan astronominen kello (Orloj) on Vanhan kaupungintalon tornin eteläseinällä sijaitseva keskiaikainen mestariteos, joka oli käytössä viimeistään vuonna 1410. Se on sekä näyttävä nähtävyys että tarkasti suunniteltu “maailmankaikkeuden malli”, jossa kellomekanismi liikuttaa useita samanaikaisia näyttöjä. Kellossa on kaksi suurta kellotaulua: ylempi on tähtitieteellinen taulu ja alempi kalenterikello.
Tähtitieteellinen kellotaulu toimii liikuteltavana taivaskarttana. Sen avulla voi lukea Auringon ja Kuun sijainnin sekä niiden aseman eläinradan merkkeihin nähden, ja tulkita samalla vuorokauden vaiheita (päivä, yö, aamunkoitto ja hämärä) horisontin ja taivaanpiirien esityksen kautta.
Taulun perusidea perustuu taivaanpallon projisointiin tasolle (stereografinen projektio), jolloin esimerkiksi tropiikit, päiväntasaaja ja horisontti voidaan kuvata samankeskisinä ympyröinä. Kellon erikoisuus on myös sen osin alkuperäinen ja omaperäinen voimansiirto: horoskooppi-, aurinko- ja kuuosoittimia liikuttavat suuret hammasrattaat, jotka pyörivät samalle akselille rakennettuina, mutta itsenäisinä.
Taivaanpallon horisontti muodostaa ympyrän juuri siinä kohdassa, missä sijaintipaikkamme vaakasuora taso leikkaa taivaanpallon. Tähtitieteellisellä kellotaululla horisontti on kuvattu päivän sinisen alueen ja hämärän okran alueen rajalla. Aurinko nousee idästä, joka on kellotaulun vasemmalla puolella, ja huipentuu etelään, joka on kellotaulun yläosassa. Länsi on siis oikealla ja pohjoinen alhaalla.
Taivaanpallolla tähdet muodostavat symbolisia kuvioita – tähtikuvioita. Useimmille tähtikuvioillemme annettiin nimet jo antiikin aikoina, virallisesti niitä on nykyään 88. Tähtitieteellisen kellon kannalta tärkeitä ovat ne tähtikuviot, joiden läpi Aurinko liikkuu vähitellen näennäisellä radallaan taivaanpalloa pitkin vuoden aikana. Auringon kiertorataa kutsutaan ekliptikaksi.
Useimmat ekliptikan tähtikuviot on nimetty eläinten mukaan, minkä vuoksi niitä kutsutaan eläinradan tähtikuvioiksi. Perinteisesti eläinradassa on kaksitoista tähtikuviota. Vuoden aikana Aurinko liikkuu taivaalla jokaisen eläinradan tähtikuvion läpi noin kerran kuukaudessa. Tähtitieteellisen kellon ekliptika on merkitty renkaalla, jossa on kuvattu eläinradan tähtikuvioiden kaksitoista symbolia.
Sain ystävältäni lainaan hienon Prahan astronomisen kellon esitteen, jonka perusteella kellon toimintaa pystyn tarkemmin esittelemään. Myös artikkelissa esitetyt kuvat kellotaulun yksityiskohdista ovat tästä esitteestä.
Kellotaulujen yläpuolella aivan huipulla on kullattu kukko, jonka kiekunta ilmoittaa tasatunnein käynnistyvän esityksen loppua. Kukon alla on enkelin kivinen rintakuva ja patsaan molemmin puolin olevissa ikkunoissa siirtyvät puusta veistetyt apostolit.
Astronominen kellotaulu
Ylempi, astronominen kellotaulu muistuttaa astrolabia toimien kuitenkin eri tarkoituksessa. Surffaamalla löysin netistä simulaattorin, jolla saan kellon toimimaan Lappeenrannan sijainnin mukaisesti.
Kello näyttää useita aikoja rinnakkain, jotka ovat merkittyinä kirjaimina allaolevaan kuvaan.
- babylonialainen aika (päivänvalo jaettuna 12 vaihtelevaan tuntiin)
- vanha böömiläinen/italialainen aika (24 tuntia auringonlaskusta laskien)
- siviili/saksalainen aika (nykyaikainen tuntijako)
- tähtiaika, joka kytkeytyy tähtitaivaan liikkeeseen eikä Auringon rytmiin.
- kuun liike ja vaiheet esitetään omalla osoittimellaan
- eläinradan rengas auttaa hahmottamaan Auringon ja Kuun kulkua ekliptikaa pitkin
Babylonialainen aika, A
Babylonialainen aika on historiallisesti vanhin aika, jonka tähtitieteellinen kello näyttää. Auringonnousun ja auringonlaskun välinen aika on jaettu kahteentoista yhtä suureen tuntiin. Keskipäivä on kello kuusi ja tunnin pituus muuttuu vuoden aikana, etenkin meidän leveysateillamme. Babylonialaisella tunnilla on meidän 60 minuuttiamme vain kevätpäiväntasauksessa tai syyspäiväntasauksessa. Babylonialaisilla tunneilla on sinisessä kentässä tummansinisillä arabialaisilla numeroilla merkityt kullanväriset käyrät, joihin kullattu aurinko pienemmällä kehällä osoittaa.
Kun simulaattorilla valitaan nopeampi simulointi, kello siirtyy päivä kerrallaan ja silloin huomataan auringon siirtyvän kultaista käsivartta ylös tai alas. Sillä kuvataan auringon kiertoa kravun ja kauriin kääntöpiirien välillä. Ja horisontin sopivasti kaareutuessa kellossa, saadaan kesällä yö alkamaan myöhemmin eli käsi liikkuu ulkokehällä pidemmälle kuin talvella.
Koska lähestymme Lappeenrannan kellon kuvan hetkellä uutta kuuta, kuu peittää eläinradan kehällä aurinkoa, jonka näemme olevan jo punaisella, yön alueella. Eli erillistä kellonaikaa ei silloin tunneta.
Böömiläinen aika, B
Keskiajalla käytettiin vanhaa böömiläistä aikaa. Vuodessa on 24 tuntia, jotka lasketaan auringonlaskusta alkaen. Varhaisböömiläiset tunnit, jotka on merkitty 24 tunnin kellotaulun uloimmalle kehälle kullatuilla goottilaisilla arabialaisilla numeroilla, merkitään kullatulla ihmiskädellä. Kuvan kellossa böömiläinen aika on kymmentä vaille kaksi. Eniten numeroissa totutusta poikkeavat numero neljä, joka muistuttaa ehkä eniten kreikkalaista isoa o-kirjainta (Ω) ja numero seitsemän, joka muistuttaa pientä tekstaus a-kirjainta.
Siviiliaika, C
Siviiliaika otettiin käyttöön nykyajan tullessa. Vuorokausi mitataan keskiyöstä kahteen kertaan, jakautuen 12 yhtä pitkään tuntiin. Siviiliaika merkitään kullatulla ihmiskädellä, joka osoittaa kullattuihin roomalaisiin numeroihin. Kello näyttää melkein viisi iltapäivällä.
Tähtiaika, D
Astronomisen kellon ainoa aika, joka liittyy tähtien liikkeeseen eikä auringon liikkeeseen. Tähtivuorokaudessa on 24 yhtä pitkää tuntia ja se mitataan kevätpäiväntasauksen huipentumasta. Tähtivuorokausi on neljä minuuttia lyhyempi kuin aurinkovuorokausi. Se on merkitty pienellä kullatulla tähdellä, jonka arvo katsotaan kullatuista roomalaisista numeroista. Kello näyttää noin 22.30.
Kuu, A
Kuulla on oma liikkeensä taivaalla. Astronomisessa kellossa se liikkuu ekliptikaa pitkin, samalla tavalla kuin Aurinko. 29 päivän ja 13 tunnin aikana se käy läpi kaikki vaiheensa. Täysikuu on silloin, kun se on Auringon vastakkaisella puolella. Uudenkuun aikaan Kuu ja Aurinko ovat linjassa, kuten näemme kellossa. Tähtiin nähden Kuu kuitenkin liikkuu nopeammin, ja sen koko sykli kestää 27 päivää ja kahdeksan tuntia. Siksi astronomisessa kellossa se näyttää liikkuvan vastakkaiseen suuntaan kuin ekliptika ja Aurinko kiertävät. Simulaattorin avulla tämän on helposti nähtävissä.
Kuu näyttää myös vaiheensa eli uusi kuu, ensimmäinen neljännes täysikuu ja kolmas neljännes. Nyt se on alle päivän päästä uudesta kuusta, joten se on täysin tumma. Kuun vaiheiden kääntyminen on toteutettu sisäisellä mekaniikalla.
Eläinrata, E1, E2, E3
Ekliptikan rengas pyörii epäkeskisesti myötäpäivään. Rengasta tukevat pinnapuolat jakavat myös eläinradan neljään vuodenaikaan. Horisontin ja keksipäivän mukaan määritellään:
- Oinas ylittää horisontin aamunkoiton puolella; se on nousevassa merkissä, E1.
- Kalat osoittaa roomalaista numeroa XII, keskipäivää; se on huipulla, E2.
- Vesimies ylittää horisontin hämärän puolella; se on laskevassa merkissä, E3.
Astronomisen kellotaulun sivuilla on neljä henkilöhahmoa, jotka heräävät eloon tasatunnein.
Vasemmalla puolella Turhamaisuus tuijottaa peiliin ja Ahneus kukkaroineen pudistelee päätään kieltäytyen jättämästä tätä maailmaa.
Oikealla puolella on Kuolema, joka soittaa kuolinkelloja ja laskee päiviä tiimalasilla. Kuoleman vieressä on Turkkilainen luuttu kädessään.
Kalenterikellotaulu
Kalenterikello näyttää vaisummalta, mutta teräväkatseisille se itse asiassa kertoo asioita vuoden jokaisesta päivästä.
Sisältä ulospäin siinä on kuusi erilaista kehää:
- Vertauskuvallinen horoskooppimerkki
- Vertauskuvallinen kuukausimerkki
- Kuukauden juokseva päivä
- Viikonpäivät A-G
- Juhlapäivät; tietyille pyhimyksille omistetut punaisena
- Koko kehän kiertävä 12 säkeen muistisääntö, joka auttaa muistamaan kunkin juhlapäivän syyn
Kalenteritaulun sivuilla on neljä paikallaan pysyvää hahmoa. Vasemmalla puolella on filosofi sulkakynän ja pergamentin kanssa ja enkeli liekehtivän miekan kanssa oikeudenmukaisuuden symbolin. Oikealla ovat tähtitieteilijä kaukoputken ja kronikoitsija kirjan kanssa.
Koneisto
YouTubesta löysin videon Discovering Prague’s famous Astronomical Clock, jossa esiteltiin myös kellokoneistoa. Siinä vanhimmat osat ovat 1300-luvulta ja uusimmat vuonna 2018 tehdystä koneiston päivityksestä.
Kellokoneisto koostuu metallisista rattaista, jousista, pulteista, muttereista sekä puisista sylintereistä ja köysistä.
Loppusanat
On hämmästyttävää, että meillä on täysin käyttökelpoisena tämä 600 vuoden taakse periytyvä kellokoneisto, joka kerää tasatunnein ison joukon ihmisiä katsomaan esitystä.
Itse kellon markkinointi on toiminut hyvin, mutta sen ymmärtäminen nykyaikaisen hyvän koulutuksen saaneille ei valitettavasti ole tehty helpoksi.
Muuten esittelymme kohdetta ei olisi valittu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista turismipettymyksistä. Ehkä se, että tasatunnin esityksen odottaminen nostaa odotuksia ehkä liikaa ja lopulta nähdään vain pientä liikettä siellä täällä eikä saada ilotulituksia tai musiikkiesityksiä.
Lisätietoa
Laaja nettisivusto Prahan astronomiselle kellolle (englanniksi)
Edellisen sivuston simulaattori (tšekin kielellä)
Prahan astronominen kello (englanniksi, YouTube)
Maailman hankalin kello lukea (englanniksi, YouTube)
Miten luet Prahan astronomista kelloa (englanniksi, YouTube)
HMiten luet Prahan astronomista kelloa – oikean Prahan oppaan LYHYT ja HELPPO selitys (englanniksi, YouTube)