Vakuuttavaa kehitystä
Seestar on tehnyt tähtiharrastajiin todellisen vaikutuksen. Pienikokoinen kaukoputki sai aluksi paljon epäilyjä osakseen ja YouTubessakin oli videoita, ettei se ole niin hyvä tai epäiltiin sen petkuttavan kuvien teossa. Mutta hiljalleen epäilyt, itsellänikin, hiljenivät.
Vuoden takaisessa artikkelissani kerroin, kaukoputken ominaisuudet nähtiin vajavaisena, mutta sen helppokäyttöisyys ja havainnoista julkaistut kuvat antoivat paljon lupauksia.
Seestar on aktiivisesti parantanut ominaisuuksiaan ja sillä on ollut julkaisunsa jälkeen melkein 30 kaukoputken laiteohjelmiston päivitystä. Matkan varrella kaukoputken ominaisuuksiin on lisätty muun muassa:
- kuvan tekeminen videon parhaista osista (lucky imaging) aurinkokunnan kohteissa.
- aurinkokunnan kohteiden kuvauksessa aina nelinkertaiseen suurennokseen saakka. Vaikka toiminta on digitaalinen, lisää se käytettävyyttä ja yksityiskohtien havaitsemista reaaliajassa.
- parannettu kuvien pinoamisprosessia
- lisätty mahdollisuus koordinaattien antamiseen kohteen määrittelyssä
- parannettu valotusominaisuuksia
- helpotettu kameran muistin tyhjentämistä
- lisätty mosaiikkimoodi. Tällöin kuva-alan voi määrittää isommaksi ja Seestar automaattisesti ohjaa kaukoputkea kuva-alan täyttämiseksi
- lisätty opetusoppaita
- lisätty aikataulusuunnittelu
- ja ennenkaikkea lisätty ekvatoriaalinen seuranta
- julkaistu pikkuveli Seestar S30. Samantyyppinen, 30 mm:n objektiivi, polttoväli 150 mm eli sama f-arvo ja sama kamera-anturi. Pienemmän linssin vuoksi kuva-ala kasvaa 70%, mutta samalla myös tarkkuus laskee (pikselikohtainen 2,4 kaarisekuntia => 4 kaarisekuntia). Valmistaja on ilmoittanut hinnan olevan noin 20% halvempi kuin S50.
Seestarin käyttöönotto, putki pystyssä
Aloittelevalle harrastajalle kaukoputken käyttöönotto on tehty nopeaksi. Avataan kuljetuslaukku, otetaan 2,5 kilon kaukoputki ja kierretään se kiinni kolmijalkaan, ladataan äppi mobiililaitteeseen, mennään pihalle ja käynnistetään sekä kaukoputki että äppi. Kaukoputki kierrettynä suoraan kolmijalkaan pitää sen pystysuorassa eli alt-az-asennossa. Kaukoputken objektiivi liikkuu kahden akselin mukana, linssiputki ylös/alas liki 180° ja kaukoputken pohja vaakatasossa 360°
Kun kaukoputki seuraa valitsemaasi kohdetta sen liikkuessa taivaalla, se etsii linssiputkella kohteen korkeuden (eng. altitude) ja pohjaa pyörittämällä suuntiman (eng. azimuth).
Kuten minkä tahansa kaukoputken kanssa, jalusta eli kolmijalka on kalibroitava vaateriin. Seestar auttaa tässä asiassa. Siltä voi kysyä asiaa, koska sen asentoanturi mittaa tasapainoa jatkuvasti, ja mikäli arvo on yli 2° voi jalkoja säädellä kunnes kaksi valkoista ympyrää on muuttunut vihreäksi tasapainon merkiksi.
Ensi valo – kaukoputken ensimmäinen käyttö
Ensi kosketus kannattaa aloittaa päivänvalossa auringon tai kuun seuraamisella. Jos sattuu täyspilvinen sää, voit aina aloittaa harjoittelun luontokuvausvaihtoehdolla laitteen toiminnan oppimiseksi.
Kirkkaana päivänä pääset sitten tositoimiin. Äpistä valitset aurinkokunnan ja sieltä auringon (laite muistuttaa myös, että laita mukana tuleva aurinkosuodinpaikalleen) tai kuun.
Käyttäjälle tulee ensimmäiset mielihyvän tunteet, kun laite lähtee liikenteeseen etsiäkseen kohteen näkyviin. Meillä kaakossa saattaa tämä vaihe kestää hieman kauemmin, koska meidän erantomme on aika suuri, mutta yleensä kohteen olen löytänyt.
Kun olet saanut ensimmäiset kuvasi kohteista ja laite on tullut tutuksi, siirtyy mieli luonnollisesti odottamaan sitä ensimmäistä kirkasta iltataivasta. Siinä odotellessa voitkin hyvin tutkailla äpistä, mitä voisit kuvata. Äpin tähtikartasta voit etsiä kohteita ja sinulle kerrotaan, mitkä olisivat parhaiten näkyvillä. Siinä näet samalla kohteen korkeudet eri kellonajoilla, joten sieltä kannattaa varmistaa, milloin ne ovat parhaiten näkyvillä. Ja suomenkielikin äppiin on jossain välissä tulossa.
Kaukoputken voi myös kytkeä kodin langattomaan verkkoon, jolloin sen ohjaus on hoidettavissa sisältä käsin. Siinä rajoituksena on, että kaukoputki on riittävän lähellä tukiasemaa, 10 metriin saakka riippuen signaalin välissä olevista esteistä.
Kaukoputken käyttöönotto – putki vinossa
Illan aikana maapallo pyörii vastapäivään ja näemme se tähtitaivaan siirtymisenä myötäpäivään. Jos Kassiopeia näyttää alkuillasta W-kirjaimelta, on se loppuyöstä kääntynyt M-kirjaimeksi. Tämän vuoksi Seestarin näkökenttäkin kääntyy ja saat useamman tunnin havainnon aikana tallennettua näkökentän kulmiin huomattavasti vähemmän materiaalia. Myös kohtisuoran kaukoputken seurannassa on muutettava sekä korkeutta että suuntimaa, jolloin mahdollisuus pitkänomaisiin tähtiin kasvaa. Tällöin Seestar hylkää kuvan.
Sen vuoksi harrastelija saattaa haluta hyödyntää koko kuva-alaa ja siihen on nyt mahdollisuus EQ-moodin mukana. Tosin se vaatii jonkin verran lisähankintaa ja/tai omaa tekemistä.
Jos kaukoputki asennetaan vinoon paikkakunnan leveyspiirin kulmalla ja suunnataan kohti karttapohjoista, asettuu suuntima-akseli maapallon pyörähdysakselin suuntaiseksi. Ja silloin kohteen paikkaa maapallon pyörimisen vuoksi tarvitsee muuttaa vain kaukoputken pohjaa kääntämällä. Kaukoputki tavallaan luulee olevansa pohjoisnavalla. Linssiputki pysyy paikallaan ja samoin havainnoimasi kuvakenttä. Seuranta tulee olemaan myös vakaampi ja hylättäviä otoksia tulee vähemmän.
Tämä ekvatoriaalinen asento (eng. EQ-mode) olikin viime vuonna varttuneempien tähtiharrastajien erityinen kritiikin kohde ja valmistaja vastasi tähän lopulta alkuvuonna esittelemällä EQ-moodin.
Kaukoputken sijoittaminen EQ-moodiin ei toistaiseksi ole ihan helppoa, sillä ZWO ei toimita kääntämiseen soveltuvaa jalustaa. Harrastajilla on ollut kaksi toimivaa vaihtoehtoa:
- Hankitaan soveltuva jalusta, joissa on kääntömahdollisuus. Kaukoputken pienestä painosta johtuen useat valokuvaukseen tarkoitetut jalustat voivat käydä. Lisäksi kevyille kaukoputkille tarkoitetut kolmijalat kuten Skywatcher Star Adventurer.
- Tehdään soveltuva kiilamainen alusta, joka toisaalta kiinnitetään Seestarin kolmijalkaan ja toisaalta Seestariin. Itse suunnittelin sellaisen ja valmistin 3D tulostimella. Tällainen toki kelpaa vain meidän leveysasteellamme. Jos lähden vaikka Kanarian Saarille, pitää sinne tehdä sitten omansa
Miten tuon vinon rakenteen sitten tekeekään, on syytä huolehtia kaukoputken tasapainosta. Mikäli jalusta kellahtaa, on suuri vaara kaukoputken rikkoutumiselle. Esimerkiksi kääntömekanismijalustalla on hyvä huolehtia, että yksi jaloista suuntaa myös pohjoiseen. Näin siihen suuntaan siirtynyt rakenteen painopiste pysyy helpommin hallinnassa.
Kun kaukoputkeen on saatu virrat päälle, voidaan tehdä aseman tarkistus. Menet alla olevan kuvan mukaisesti EQ-moodi sivulle ja käynnistät tarkistusrutiinin, joka tutkailee yläpuolellasi olevaa taivasta parin minuutin ajan ja kertoo sitten, kuinka paljon heittoa on taivaannapaan. ZWO suosittelee kummankin akselin raja-arvoksi yhtä kaarisekuntia.
Jos tähän ei päästä, voit jalustaasi säätämällä yrittää parantaa tilannetta. ZWO mittaa aina muutaman sekunnin välein tilanteen, joten tehtävä ei ole kovin vaikea.
Tämän jälkeen voit aloittaa kuvaamisen ja hiljalleen taitosi karttuessa Seestar luonnostaan antaa kehittyä uusille havainnointimenetelmille kuten tietokannan ulkopuolisten kohteiden lisäämiseen, aikataulutukseen sekä mosaiikin rakentamiseen.
Kuva on enemmän kuin tuhat sanaa
Seestar on suunniteltu tähtikuvausta ajatellen ja huomaat nopeasti, miten monipuolisesti voit havaintojasi käsitellä.
- Seestar tekee kuvan kohteestasi lisäten siihen laitteen, kohteen ja valotusajan leimat. Tallentuu suoraan mobiililaitteeseesi.
- Seestar tallentaa itse pinoamasi kuvan kaikista kohteesta hyväksymiinsä havainnoista sekä JPG-muodossa että kameroista tuttuna RAW-muotona, joka sisältää tähtitieteen edellyttämät tiedot ja siksi käyttää FITS tarkenninta. Tallentuvat kaukoputken muistiin.
- Seestar voi halutessasi tallentaa myös jokaisen havaintokuvan edellämainituilla tiedostomuodoilla. Mahdollistaa oman kuvakäsittelyn alan ohjelmistoilla. Tallentuvat kaukoputken muistiin.
- Aurinkokunnan kohteista voit ottaa myös videoita. Seestar pystyy käsittelemään äpissä tällaisen videon ja muuntaa sen yksittäiseksi kuvaksi. Käsittely perustuu algoritmiin, joka hakee videon kuva-alasta automaattisesti parhaat pikselit ja ohittaa mm. ilmakehän väreilystä johtuvat häiriöt. Tämä ’Lucky Imaging’-tekniikka toimii kohtuullisesti muutaman minuutin videosta. Minuutin videossahan on 1500 kuvaa, joten siinä voi käydä hyväkin onni 😉
Jos olet kiinnostunut opettelemaan tähtikuvien käsittelyä, voit saada kuvistasi entistä enemmän irti. Saatavilla on sekä maksuttomia että maksullisia ohjelmia.
- Siril tähtikuvien alkukäsittelyyn ja Gimp jälkikäsittelyyn tarjoavat erinomaisen maksuttoman vaihtoehdon
- Pixinsight (300€ + ALV EU:ssa) ja Photoshop (140€ – 180€ / vuosi) ovat vastaavat kaupalliset vaihtoehdot.
Maksuttomat ohjelmat ovat yllättävän lähellä kaupallisten ohjelmien tasoa ja tähtikuvien käsittelyssä on sangen jyrkkä oppimiskäyrä. Mutta onneksi netistä löytyy paljon opasmateriaalia, jolla pikkuhiljaa saat taitosi yltämään itseäsikin hämmästyttävälle tasolle.
Ja miten sitten edistytkään, esittele ihmeessä taitojasi ainakin Novan kanavilla ja Ursan Taivaanvahti-sivustolla.