Aloitin 20 kuukautta sitten kotonani havainnoimaan taivasta omalla kaukoputkellani Seestar S50 ja kokemukset ovat olleet lähinnä positiivisia, kuten reilu puoli vuotta sitten kirjoittelin. Tällä kertaa ajattelin kertoa, miten olen kustomoinut havaintoihin sopivien asteroidien ratojen selvittämistä.
Vuosi sitten meille myönnettiin asteroideja, komeettoja jne. seuraavan Minor Planet Centerin (MPC) havaitsijakoodi, M65 ja havaintoja on jonkin verran aina välillä ’komeiden’ kohteiden välissä havainnoin.
Lisäkierrettä tähän harrastukseen tuli kun innostuin myös hyödyntämään käyttämiäni Slooh:n etäkaukoputkia. Nillä tosin joutuu tyytymään yhteen kohteeseen yössä, mutta toisaalta niillä saa myös himmeämpiä kohteita kuin Seestarilla.
Missä ne asteroidit ovat
MPC:n sivuilta voi etsiä omien koordinaattien ja havaintohetken perusteella taivaalla näkyviä asteroideja ja komeettoja. Palvelu on hieman hidas, mutta luotettava. Tuloksena on aloitusajasta enintään 12 tunnin ajan kasvavan magnitudin lista kohteista tilauksen mukainen määrä.
Kohteesta saa tietää maksimissaan sadan asteroidin nimen, magnitudin, näkyviintuloajan ja paikan, korkeimman kohdan ajan ja paikan sekä häipymisajan ja paikan. Käytännössä Seestarin näkökenttä on yli puoli astetta ja asteroidit eivät yleensä ehdi yön aikana liikkumaan kuin muutaman kaariminuutin, joten ajat ovat niitä tärkeimpiä kiintopisteitä.
Tämän jälkeen kaikki onkin selvää …
Paitsi, että meillä Mustolassa omat ja naapureiden puut kattavat aika pahasti alle 50 asteen korkeudella matkaavia kohteita. Onneksi etenkin idässä on enemmän taivasta, sinne kun pimeys ensin ehtii.
Käytännössä olen toiminut niin, että olen katsonut sopivat ajankohdat kopioimalla MPC:n taulukon kopioi/liitä-menetelmällä taulukkolaskentaan ja järjestänyt kohteet aikajärjestykseen. Tietokoneen Stellarium-ohjelmaan on syötetty kodin koordinaatit ja peitetty alapuolinen taivas peittokäyrän mukaisesti. Sitten vain asteroidi kerrallaan olen tarkistanut, pysyykö se näkyvissä ja valinnut havainnoimisen ajankohdan.
Voiko tekoäly helpottaa asteroidien etsimistä
Asteroidien hakeminen tällä järjestelyllä on hyvin toimivaa, mutta käy hieman yksitoikkoiseksi ja sitä rupeaa miettimään, mitä kohtia voisi tehdä automaattisesti.
Ajatuksissa oli rakentaa ohjelma, jolla voisin välttää taulukkolaskennan ja työlään Stellariumtestauksen, koska kaikki koordinaatit ovat tiedossa. Kun vielä saisin Seestarin tulostettua aikataulutukseen valmiiksi tuotavan tiedoston, pääsisi kuvaamaan aika lailla vaivattomammin. Slooh:lle joka tapauksessa on selaimella käsin siirrettävä tiedot, mutta siinäkin olisi elementtejä, joilla asiat menisivät joutuisammin.
Apuun otin ChatGPT 5:n, jolta olen aiemminkin saanut ohjelmointiapua vaihtelevalla menestyksellä. Määrittelin mahdollisimman tarkasti tavoitteeni ja yhdessä päivässä oli valmiina runkorakenne, joka etsi kohteita joutuisammin. Jo sillä olisin saanut valittua koordinaatteja paljon joutuisammin.
Mutta halusin kohteet myös suodattuvan Mustolan näkökenttään ja mitä sitä hankkimaan jo havaittuja tähtiä. Lisäksi ohjelma perustui alussa MacOS:n terminaalin/päätteen käyttöön, jossa käskyt annetaan ruudulle kirjoitettuna kullekin kaukoputkelle erikseen. Oma käyttöliittymä olisi lopullinen tavoite.
Älä nuolaise, ennenkuin …
Sitä olisi luullut, että nämä asiat olisivat jollei helppoja, mutta ainakin vain pienen vaivan takana. Mutta ei, siinä meni hyvinkin viikko saada asiat rullaamaan.
Kun ottaa tekoälyn avuksi, luovuttaa myös tahtomattaan päätäntävaltaa pois. Ohjelmoinnin suunnittelussa siitä on todella apua, kun se tuntee erittäin hyvin ohjelmointikielen ’kieliopin’. Mutta auttamattomasti siinä itse tippuu kelkasta. Yritin aina olla johdonmukainen ja esittää selvästi korjaustarpeita, kopioin promptiin virheilmoitukset ja muuttamiani ohjelmakoodeja. Tekoäly kanssa ’keskustelu’ on kehittynyt vauhdilla, sillä siitä ei ole kauan aikaa, kun se kertoi, ettei pysty ’lukemaan’ kuvaa tai tekstitiedostoa.
Joskus mentiin askel pari eteenpäin ja sitten taas askel pari taaksepäin. Välillä sain valmiita tiedostoja ja joskus ehdotuksen lisätä/korvata lyhyempiä koodinpätkiä. Ne tietysti hieman auttoivat ymmärtämään itse koodia, mutta kyllä se aika lailla oli outoa. Kun tavoitteena oli saada vain pienellä korjauksella jokin yksityiskohta korjattua, ei oikein malttanut ruveta jo tehtyä tarkemmin opiskelemaan.
Kyllä tässä varmaan tehtiin satoja uudelleen käynnistyksiä, ja huomasin, että asioiden selittäminen ei aina mennyt niinkuin luulin. Esimerkiksi olin antanut listan jo havaituista asteroideista numerosarjana pilkuin erotettuna parilla rivillä ja sen perusteella ne piti saada suodatettua tietokannasta. Siinä meni päivä ja toinen ilman menestystä ja lopulta selvisi, että koodi oletti numerojen olevan allekkain.
Lopussa kiitos seisoo!
No, lopulta koodi saatiin toimimaan ja oheisella ohjelmalla saan haluamani tulokset.
Ainoa tehtävä on ajaa MPC:n asteroidilista ja kopioida se asianomaisen kaukoputken tekstitiedostoksi kopioi/liitä-menetelmällä.
Slooh:n kyseessä ollen se tulostaa taulukkolaskentatiedostoon kohteiden aikataulut, joista voin etsiä sopivan kohteen ja varata Slooh:sta kuvaushetket. Siinä valintaan vaikuttaa kaukoputken varauslistan senhetkinen tilanne, mutta kyllä yöhön on helposti valittavissa kolme viiden minuutin varausta. Ja hyvällä tuurilla aamulla meidän aikaan on Kanarian/Chilen varaukset käytetty ja Australiasta saattaa löytyä vielä yhdelle kohteelle aikaa.
Oman Seestarin suhteen ohjelma tekee vielä yksityiskohtaisemman json-tiedoston, jonka voin sellaisenaan ladata porukalla kehitettyyn Seestar_Alp-ohjelmaan.
Tämä aikataulu ajetaan sitten kaukoputkella illan pimettyä. Valitettavasti voi olla, että jos haluaa kaikki alle 14 magnitudin kohteet, meillä ei taida olla riittävästi kirkkaita öitä. Tällä hetkellä on 59 asteroidia havainnoituna ja taitaa niitä olla monta tuhatta. Mutta ei kannata antaa sen masentaa.