Käynti Bennulla onnistui

Käynti Bennulla
Yksi avaruustekniikan hienoimmista hankkeista on Nasan OSIRS-REX, jossa maasta ammuttu luotain vie näytteitä ottavan laskeutujan asteroidi tai pikkuplaneetta Bennun pinnalle. Laskeutuja ottaa näytteen, tuo sen takisin luotaimelle ja luotain tuo näytekapselin takasin maapalolle. Matka kestää yli 5 vuotta. 101955 Bennu on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin. Se löydettiin LINEAR-ohjelmalla 11. syyskuuta 1999, ja se sai nimensä egyptiläisen mytologian Bennu-linnun mukaan.

Bennu on kooltaan pieni. Soikean epäsäännöllisen Bennun läpimitta on keskimäärin 500 m. Kappaleen albedo on 0,046 ja vuorokauden pituus sen pinnalla on 4,297 tuntia. Bennun pyörähdysakselin kaltevuus on 177 asetta. Bennu kiertää Auringon ympäri kerran noin 1,20 vuodessa. Bennu on maanläheinen ja maan rataa sivuava pikkuplaneetta, jota on seurattu tarkkaan. Siksi sen rata-alkio on mallinnettu aina vuoteen 2130 mutta maan vetovoima voi muuttaa rataa ja siitä voi tulla vaarallinen. Vuoden 2037 lähiohitus antanee lisävaloa asiaan.
Bennu on Nasan vuonna 2016 Cape Canaveralista laukaistun OSIRIS-REX-luotaimen tutkimuskohde. Luotain saapui Bennulle 3. joulukuuta 2018 ja vietti useita kuukausia kartoittaakseen asteroidia kaukaa ennen kuin lähestyi sitä läheltä. Tehtävän huipentuma tapahtui 20. lokakuuta 2020, kun näytteenotto tapahtui ja OSIRIS-REX-luotain otti pintakosketuksen asteroidiin ja keräsi tomua ja soraa sen pinnalta. Se oli ensimmäinen Nasan tekemä näytteenottoyritys asteroidin pinnalta ja onnistui. Suunnitelmien mukaan luotain lähti 2,5 vuotta kestävälle paluumatkalleen nyt toukokuussa. Näytekapselin tulisi laskeutua laskuvarjolla Utahin aavikolle 2023, jolloin näytettä päästäisiin tutkimaan. Maan ilmakehään laskeutumisessa on aina omat vaaransa. Nasan Genesisin paluu Maahan huhtikuussa 2004 epäonnistu näytekapselin laskuvarjon pettäessä ja kapseli iskeytyi maahan yli 300 km/h, jolloin kapseli tuhoutui ja näytteet sekoittuivat maan-ainekseen. Yksi kiihtyvyysanturi oli asennettu väärinpäin! Inhimillistä toimintaa! Jäädään mielenkiinnolla odottamaan tuloksia. Tietomme aurinkokuntamme synnystä ja kehityksestä saanee lisävaloa. MMu

Kategoria(t): Historiaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.