Seestar S50: Fiksu linssikaukoputki

Tämän vuoden tammikuu johti minut uuteen tähtitieteelliseen seikkailuun katsottuani The Astro Imaging Channelin webinaarin Seestarin vaihtoehtoisista käyttömahdollisuuksista. Olin ehkä hieman harkinnut Seestar S50 hankintaa, mutta tietooni tulleet käyttömahdollisuudet olivat sangen rajatut. 

Mutta Kai Yungin esittämät mahdollisuudet ekvatoriaalisen jalustan, tähtitaivaan koordinaattien käyttämisen ja spektroskooppisten havaintojen tekemiseen sai minut innostumaan.

Siinä viikon verran selvittelin mistä oli kysymys, laitoin tilauksen sisään Mikkeliin Astro Artille ja helmikuun puolivälin jälkeen omistin elämäni toisen teleskoopin. Se toinen oli lyhyen aikaa hallussani 60-luvulla Anttilan postimyynnin kautta. Mutta tätä toista ei palautettu huonon laadun takia.

EU:n ulkopuolella kaukoputkea myydään noin 500 euron hintaan. Minusta huomioiden ALV:n, tullin ja postikulut, ei 699 euroa ollut huono vaihtoehto, koska nyt suomalainen maahantuoja on vastaamassa mahdollisista pulmista.

Kätevästi tähtien alla

Tämä kiinalaisen Zwo:n teleskooppi tarjoaa kätevyyttä ja helppoutta, mikä on erityisen tervetullutta etenkin tähtien loistaessa kirkkaasti. Ei enää tarvetta kylmille ja pimeille retkille laitteiden kanssa – voin nauttia havainnoistani mukavasti omalta pihaltani käsin. Seestarin käyttöliittymä on saatavilla sekä Androidin että iPhonen mobiililaitteisiin.

Seestar S50 ensimmäistä kertaa ulkona kuvauksissa.

Tässä blogissa jaan lisää syventävää tietoa ja kuvitusta tästä uudesta mahdollisuudesta tähtien ja galaksien äärelle. Seestarilla voin tutkia aurinkoa, kuuta, tähtiä ja syvän taivaan kohteita, ja tässä välitän lyhyen tuttavuuden aikaiset kokemukset kaukoputken kanssa.

Valon matka kosmoksesta kännykkään

Seestarin halkaisijaltaan 50 millimetrin apokromaattinen linssiteleskooppi on varustettu 250 millimetrin polttovälillä luoden mahdollisuuden tarkkailla avaruuden kohteita yksityiskohtaisesti.

Seestar omalla jalustallaan

Teleskoopin toimintaperiaate perustuu kahden kohtisuoran linssin käyttöön, joiden kautta valo kulkee 180 asteen kulmassa ennen saapumistaan Sonyn IMX462 kennolle. Kompakti rakenne sisältää kaukoputken, sähköisen tarkennuksen, tähtitieteellisen kameran, ASIAIRin, jalustan kiinnityksen, kasteenestolämmittimen ja suodatinpyörän, kaikki yhtenä kompaktina kokonaisuutena, painaen vain 2,5 kg.

Teleskoopissa on integroitu WIFI- ja Bluetooth-toiminto, jotka mahdollistavat suoran yhteyden mobiililaitteeseen ilman yleistä internetyhteyttä. Kotiverkossa teleskooppi voi toimia sekä kodin kuvantoistolaitteissa että kuvauksen striimaamisessa minne tahansa.

Kolme kuvaruutukaappausta Seestarin käyttöliittymästä iPhonella.

Kaukoputki tulee omassa kantolaukussaan, joka voidaan kuljettaa myös lentomatkoilla. Kolmijalka on yllättävän matala, yltäen vain reilun 350 millimetrin korkeuteen, mutta toisaalta näin se mahtuu mukaan kantolaukkuun ja on aina mukana. Lisäksi laukussa on auringon havainnointiin välttämätön aurinkosuodin.

Tähtitaivaan helmiä pihaltasi

Kannattaa miettiä hetkisen verran, kuinka usein kaukoputken käyttö syystä tai toisesta ei toteutunut. Olisi ehkä auttanut, jos käytössä olisi ollut edullinen, kevyt ja älykkäästi suunniteltu laite, joka yhdistää sinut kosmoksen kohteisiin mobiililaitteesi kautta.

Ensimmäisiä kuvia Seestarilla. Vasemmalla Messier 81 eli Boden galaksi, jota on kuvattu kahtena yönä parin tunnin ajan ja kuvaa on yhteensä 22 minuuttia. Oikealla kuu, jota kuvattiin videolla 19 sekuntia. Kuvat on käsitelty Pixinsight ja Photoshop ohjelmistoilla.

Kuvittele, että voit asettaa teleskooppisi paikoilleen, käynnistää sen ja ohjata sitä mukavasti sisältä käsin. Perheesi voi seurata havaintojesi kehittymistä televisioruudulta, luoden yhteisen kokemuksen avaruuden ihmeistä. Tämä helppous avaa uusia mahdollisuuksia havaintojen tekemiseen ja jakamiseen.

Kaukoputki kuvaamassa kuuta ja perhe seuraa sisätiloissa televisiosta.

Älykkään teknologian voima

Teleskooppi on enemmän kuin pelkkä putki ja linssit. Olen saanut paljon tukea FB:ssä Smart Underworld Telescope -ryhmältä, jossa on yhdessä kehitetty teleskoopin käyttöä entistä monipuolisemmaksi. Ekvatoriaalisen jalustan hyödyntäminen ja stereoskooppiset mittaukset ovat avanneet uusia näkökulmia tähtitieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi olemme huomanneet, että pienilläkin muutoksilla voidaan laajentaa kaukoputken käyttömahdollisuuksia, kuten kohteen antaminen tähtikoordinaattien avulla, laitteen hylkäämien tiedostojen tarkistaminen tai kohteiden määrittäminen Sky Safarin tai Stellariumin avulla.

Ekvatoriaalinen kiila kaukoputken ja kolmijalan välissä. Kaukoputki suuntautuu pohjantähteen ja kiilan avulla kuvittelee olevansa pohjoisnavalla.

Seestarin tallentamat tiedot

Tähtitaivasta kuvatessa tallentuu valmiiksi pinottu, kalibroitu lineaarinen kuva kaikista kaukoputken istunnon aikana hyväksymistä kuvista. Käyttäjä voi valita saavansa myös yksittäiset FITS tiedostot, jolloin voi käsitellä kuvat omalla tavallaan. Tällöin raakakuva sisältää 2 vihreän, punaisen ja sinisen kennon tulosta joka pikselissä ja käsittely on tehtävä aivan alusta. Näin alkuvaiheessa olen huomannut laitteen pinoamat kuvat yleensä erittäin hyviksi enkä ole saanut toistettua vastaavan tasoisia kuvia. Minusta tämä on harrastuksen alkuvaiheessa erinomainen tieto. Lisäksi muistiin tulee jpg tiedostomuodon kuvat.

Auringosta, Kuusta ja planeetoista voi ottaa myös AVI tiedostomuodon video, josta laitteella voi pinota korkealaatuisen kuvan. Tässä riittää yleensä alle minuutin video, mutta käyttökokemuksen mukaan mieli voi muuttua. Lisäksi on käytettävissä mp4 videomuoto.

Laitteessa on 64 gigatavun muisti, joka riittää hyvin useampaan havaintokertaan. On kuitenkin syytä seurata muistin käyttöä. Olin aivan täpinöissäni, kun oivalsin mahdollisuuden siirtää kuvat lähiverkon kautta suoraan Seestarista tietokoneelle. Lisäplussaa annan laitteen tiedostojärjestelmälle, joka automaattisesti tekee alikansiot kohteen nimeämisen mukaan. Mikäli haluaa yksittäiset FITS tiedostot, on näille vielä joka kohteelle oma kansionsa pääkansion rinnalla.

Räätälöity käyttökokemus: 

Teleskoopin käyttökokemuksen parantamiseksi on maailmalla kehitetty erilaisia räätälöityjä ratkaisuja. 3D-tulostettu ekvatoriaalinen kiila mahdollistaa kaukoputken asettamisen tarkasti leveysasteen vastakulmaan, ja vaakakehto tarjoaa vaihtoehdon vaakatasoiseen kuvaamiseen. Lisäksi käyttäjät voivat hyödyntää erilaisia suodinkoteloita, Bahtinov-maskia ja muita apuvälineitä, jotka parantavat havaintojen laatua ja tarkkuutta. Thingiversen sivustolta voi tutustua apuvälineisiin, joistaa osaa ei varmaal ole tiennyt tarvitsevankaan.

Lisätarvikkeita Seestarille 3D tulostuksella. Kaksi ylintä saatavilla Thingiverse-sivustolta. Halkaisijaltaan 50 mm. Kaksi alempaa kirjoittajan suunnittelemia lisätarvikkeita. Vasemmalla alhaalla suunnittelemani kehto, jolla kaukoputken saa vaakaasentoon ja kiinnitettyä massakeskipisteestä kolmijalkaan. Oikealla alhaalla suunniittelemani 29 asteen kiila Seestarin ekvatoriaaliseen jalustaan. Jälkimmäiset eri kuvasuhteessa.

Asteroidit, komeetat ja muuttujatähdet: Tutkimusmatka avaruuden mysteereihin

Teleskoopilla pystyy yllättävän hyvin tutkimaan aurinkokuntaamme ja linnunrataamme. Olen jo ikuistanut asteroidien ja komeettojen kulkua taivaalla, ja olen innoissani mahdollisuudesta jakaa havaintojani erityisesti kohteiden nopeista muutoksista valokäyrissä. 

Metis-asteroidin valokäyrää 5.3.2024. Käyrä on tehty Tycho Tracker ohjelman avulla.

Olen ollut aktiivinen AAVSO:n muuttujatähtiyhteisössä keräten yli 10 000 havaintoa ja nyt minulla on Slooh:n ja AAVSO:n etäkaukoputkien lisäksi mahdollisuus panostaa havaintojen tekoon myös lyhyen jakson muuttujatähtiin. Lisäksi suunnittelen havaitsijatunnuksen saamista IAU:n Minor Planet Centeriltä. Näin voin tuottaa tähtitieteen ammattilaisille yksityiskohtaista tietoa. Vaikka heillä on käytössään mitä loistavimpia havaintovälineitä, silti amatöörit tekevät arvokasta työtä lisäinformaation tuottamisessa.

Tähtikerhojen unelmalaite

Tämä teleskooppi tarjoaa ihanteellisen ratkaisun tähtikerhoille ja ryhmäharrastajille. Auringon ja kuun katselu onnistuu helposti isommallekin joukolle, ja useamman teleskoopin kytkeminen samaan verkkoon mahdollistaa laajempien kohteiden havainnoinnin.

Smart Telescope Underworld-ryhmässä jäseniltä kerättiin Rapusumusta (M1) yli 72 tuntia havaintoaikaa 32 jäsenen toimesta helmikuun aikana. Käsittelin oheisen kuvan yhteispinon kuvasta Pixinsightin ja Photoshopin avulla. Maaliskuun kohde on M51, johon toivoakseni ehdin saada havaintomahdollisuuksia. Eteläisellä pallonpuoliskolla kohteena on Antennien galaksi C60/C61.

Seestar olisi myös oivallinen kaukoputki uusien jäsenien tutustuttamiseen taivaan kohteisiin, sillä sen kanssa ei tosiaan joudu (paljoa) miettimään, miten sen saa toimimaan. Ja vaikka käyttöliittymä kertoo, mitä kannattaa taivaalla juuri nyt katsoa, kannustimena kerholla voisi olla jäsenilleen räätälöity kuukausittainen lista huomioiden Lappeenrannan leveysaste.

Ruusut ja risut

Olen ehtinyt viitisen kertaa käyttämään kaukoputkea vähintään parin tunnin ajan, joten käyttökokemukset ovat vielä vähäiset. Ensimmäisen kuvani kuusta sain jo tunnin sisällä paketin hakemisesta. Seestar hakee kompassin ja GPS:n avulla auringon ja kuun automaattisesti näkyviin. Huomasin, että päivällä kuun löytyminen ei aina ollut suoraviivaista vaan siinä saattoi joutua itse suuntaamaan putken oikeaan suuntaan. Mikä ei ollut kovin hankalaa, tosin kolmijalan mataluus esti tähtäämisen putkea myöten.

Seestarin vaaitusnäyttö sekä kuvaruutukaappaukset auringosta ja Boden galaksista. Auringosta kannattaa ottaa video, jonka voi pinota mobiililaitteessa kuvaksi. Galaksin kuva kehittyy jatkuvasti ohjelman pinotessa kuvaa tarkemmaksi.

Pimeällä Seestar toimi normaalissa alt-azimuth asennossa joka kerran erinomaisesti, kunhan piti huolen tähden näkyvyydestä havaintopaikkaan. Käytän tietokoneen Stellariumissa pihalta ottamaani panoraamakuvaa horisonttimaisemana, jolloin on helppo nähdä onko kohde puiden tai talojen peitossa. Olisi toivottavaa, että Seestarin käyttöjärjestelmään saisi samalla tavalla ladattua maiseman.

Ekvatoriaalisen suuntauksen käyttöä piti harjoitella enemmän, sillä putki on suunnattava mahdollisimman laajalle, avoimelle taivasalueelle ja vähintään 60 asteen korkeudelle. Valitusta paikasta se ratkaisee astrometrisesti (eng. plate solving) tähtitaivaan kolmen tähden suuntauksella. Onnistumisen edellytys on, että kaikista kohdista se pystyy löytämään ratkaisun. Pienellä harjoittelulla sain tämänkin toimimaan. Tavoitteena on nostaa Seestar kuistimme katolle, jonne olen suunnittelemassa alustaa.

Sain molempiin arvostelukohtiin kuusi mainintaa.

Ruusut:

  • Kevyt ja pieni koko
  • Viestintäyhteydet langattoman verkon kautta
  • Monipuolinen käyttöliittymä
  • Kuljetuslaatikko
  • Kaukoputken käyttö monipuolisemmin kuin esitteissä kerrotaan
  • Nopea käyttöönotto
  • Monipuoliset kuvaformaatit ja laitteen tekemät pinoamiset

Risut:

  • Kolmijalan säätötapa on hyvin hankala
  • Laitetta ei voi käynnistää verkon yli, vaan se on tehtävä käsin
  • Kameran kennon edessä olevaa ultravioletti-infrapunasuodinta ei voi poistaa edestä, rajaa erityisesti spektroskooppisia mittauksia
  • Valmistaja ei ole halunnut avata kaikkia vastaavia käyttömahdollisuuksia, joita on käytetty ZWO:n valmistamassa ASIAIR hallintalaitteessa
  • Pinoamisen hylkäysprosentti on korkea, joskus yli 50%. Käyttäjän on vaikea aina huomata taivaalla tapahtuvia muutoksia. Pilvet kulkevat ääneti.
  • Toistaiseksi ei ole tietoa kaukoputken osien kestävyydestä


Kategoria(t): Havaitseminen, Optiikka, Tähtiharrastus, Valokuvaus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.