-
Arkistot
- elokuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- maaliskuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- toukokuu 2022
- maaliskuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2020
- heinäkuu 2019
- maaliskuu 2019
- lokakuu 2018
- elokuu 2017
- tammikuu 2017
- elokuu 2016
- joulukuu 2015
- syyskuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- tammikuu 2014
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- heinäkuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
-
Meta
Kirjoittajan arkistot:Kai Hämäläinen
Aurinkoinen kevätkauden päätös
Etelä-Karjalan Novan kevätkauden viimeistä kerhoa vietettiin lauantaina 7.5. ulkoilmassa Skinnarilan yliopistokampuksen grillipaikalla. Sää oli sopivasti aurinkoinen, joskin tuulenpuuskat kertoivat lähestyvästä sadealueesta. Teimme kuitenkin aurinkohavaintoja yhdistyksen Coronado PST-aurinkokaukoputkella. Näkyvissä oli ainakin kaksi hienoa protuberanssia. Nuotiopaikan tulessa grillattiin makkarat ja rennosti juteltiin … Lue loppuun
Kategoriat: Havaitseminen, Yhdistystoiminta
Kommentit pois päältä artikkelissa Aurinkoinen kevätkauden päätös
Lahjoituskaukoputki 1960-luvulta
Etelä-Karjalan Nova sai huhtikuun alussa historiallisessa mielessä merkittävän kaukoputkilahjoituksen, imatralaisen tähtiharrastajan Reima Väinölän 1960-luvun lopulla 150 mm pääpeiliä myöten itse valmistaman Newton-mallisen peilikaukoputken. Yhdistykselle sen lahjoitti Soili Väinölä. Yhdistys kiittää lahjoituksesta. Putki on erityisen kiinnostava historiallisesti, koska se seuraa hyvin … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa, Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta
Kommentit pois päältä artikkelissa Lahjoituskaukoputki 1960-luvulta
Tähtienkatseluiltoja poikkeuksellisen hyvissä sääolosuhteissa
Kevään edetessä tarjoutui Novassakin mahdollisuus järjestää muutakin toimintaa kuin etäkokouksia ja hybridikerhoja. Ryhdyimme muistelemaan, miten erilaisia tähtienkatseluiltoja järjestetään ja selvästikin kiinnostusta aiheeseen oli osallistujamääriä verratessa yhdistyksen kokoon. Loppujen lopuksi kulunut kevät on ollut yhdistystoiminnan valossa täysin normaali. Alun perin olimme … Lue loppuun
Kategoriat: Havaitseminen, Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta
Kommentit pois päältä artikkelissa Tähtienkatseluiltoja poikkeuksellisen hyvissä sääolosuhteissa
Hulvaton tähtitieteen popularisointi 1600-luvulta
Bernard Le Bovier de Fontenelle (1657–1757) oli ranskalainen kirjailija, Pariisin tiede- ja kulttuuripiireissä monipuolisesti vaikuttanut henkilö. Hänen oma tutkimustyönsä ei ollut kovinkaan vakuuttavaa, mutta taitavana kirjoittajana hän alkoi menestyä tieteen popularisoinnin saralla, joka oli toimintana varsin uutta. Hänen tunnetuin teoksensa … Lue loppuun
Ursan odotettu historiateos
Juuri ennen joulupyhiä kolahti postilaatikkoon Ursan odotettu historiateos. Enpä muista toista Ursan kirjaa, josta olisi jo etukäteen keskusteltu niin paljon. Miten ihmeessä tiivistää sadan vuoden toiminta yksiin kansiin? Miten jäsentää niin moniulotteista toimintaa? Mitä oleellista toimituksen on pakko jättää pois? … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa, Kirjat, Tähtiharrastus
Kommentit pois päältä artikkelissa Ursan odotettu historiateos
Sää suosi pienimuotoista tähtiharrastuspäivää
Elokuun viimeisenä lauantaina vietettiin paitsi Suomen luonnon päivää, myös valtakunnallista tähtiharrastuspäivää. Nova järjesti pienimuotoisen tunnin mittaisen aurinkokatselun hyvillä havaintolaitteilla Lappeenrannan lentokentän kupeessa. Tilaisuutta ei markkinoitu yleisötapahtumana epidemiatilanteeesta johtuen, vaan ajatuksena oli tavata pienemmällä yhdistysporukalla väljästi ulkoilmassa. Kerrankin myös sää suosi … Lue loppuun
Kategoriat: Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta
Kommentit pois päältä artikkelissa Sää suosi pienimuotoista tähtiharrastuspäivää
Helteisiä lomaterveisiä Cygnukselta
Tähtiharrastajien perinteinen Cygnus-kesäkokoontuminen vuosimallia 2019 sujui perinteiseen tapaan helteisen rennossa tunnelmassa. Tänä vuonna tapahtuma päätyi Ursan aktiiveista koostuvan järjestelytiimin vastuulle ja Vehkarinteen leirikeskus Haminassa paikaksi. Melko eteläinen Cygnus siis. Novalaisittain Cygnukselle oli noin tunnin ajomatka ja paikalla olikin novalaisia lähes … Lue loppuun
Kategoriat: Nähtyä & kuultua, Tähtiharrastus
Kommentit pois päältä artikkelissa Helteisiä lomaterveisiä Cygnukselta
Cygnus palasi juurilleen Immalanjärven rannalle
Cygnus on tähtitieteen harrastajien valtakunnallinen kesätapaaminen, joka järjestetään vuosittain jossain päin Suomea. Tämän vuoden Cygnus oli kesätapaamisen 30-vuotisjuhlatapahtuma, joka järjestettiin Imatralla Päivärannan kurssikeskuksessa Immalanjärven rannalla 27.–30.7.2017. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ja Etelä-Karjalan Nova. Ensimmäinen Cygnus-kesätapaaminen järjestettiin Imatralla saman … Lue loppuun
Kategoriat: Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta
Avainsanoina Cygnus
Kommentit pois päältä artikkelissa Cygnus palasi juurilleen Immalanjärven rannalle
Uusi ilmakehän valoilmiöiden perusteos
Vihdoinkin, oli ensireaktio, kun sain uuden valoilmiökirjan ensi kertaa käsiini. Aiemmat alan klassikot ovat kirjaimellisesti viime vuosisadalta ja niiden ilmestymisen jälkeen kehitystä on tapahtunut paljon. Tällä vuosikymmenellä on jo aiemmin saatu Ursan julkaisemana uusi kunnon halokirja ja nyt on yleisen … Lue loppuun
Kategoriat: Kirjat
Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi ilmakehän valoilmiöiden perusteos
Vaihtoehtoinen teoria Salpausselkien synnystä
Perinteisen koulukirjanäkemyksen mukaan 13 000 vuotta sitten jääkauden lämpenevä ilmasto kylmeni, mannerjäätikön sulaminen pysähtyi joksikin aikaa ja jäätiköiden reunoille muodostui isoja jään alla virranneiden sulamisvesien kuljettaman soran kerrostumia joita kutsutaan Salpausseliksi. Risto Isomäen Miten Salpausselät syntyivät – kirjan mukaan Salpausselät muodostuivatkin … Lue loppuun
Kategoriat: Kirjat
Kommentit pois päältä artikkelissa Vaihtoehtoinen teoria Salpausselkien synnystä