Jupiterin ja Venuksen kohtaaminen

Helmi-maaliskuun vaihteeseen osui Jupiterin ja Venuksen konjunktio, jossa planeetat olivat maapallolta katsoen vain puolen kaariasteen etäisyydellä toisistaan. Mitta vastaa kuun ja auringon läpimittaa, joskin ilmiön seuraajien onneksi kumpikaan ei ollut siinä välissä pilaamassa näkymää.

Konjunktiossa planeetat asettuvat Maasta katsottuna samalle linjalle. Koska planeettojen kiertoradat ovat melkein samassa tasossa, konjunktioiden yhteydessä ne näyttävät olevan myös hyvin lähellä toisiaan.

Havainnot

Täällä Etelä-Karjalassa meillä oli mukavasti kirkasta taivasta hieman auringonlaskun jälkeen ja itse pääsin seuraamaan planeettojen lähestymistä kahtena konjunktiopäivää edeltävänä iltana.

Jupiter ja Venus kuvattuna iltaseitsemältä 28.2.2023 kotikadulta Lappeenrannassa. Planeettojen etäisyys on 1,5 kaariastetta. Canon EOS 600D, ISO 1250, 55 mm, 1 s, f/4.

Kuvassa Jupiter on vasemmalla ja Venus oikealla. Planeettojen erottamista toisistaan helpottaa selvä kirkkausero niiden ollessa lähellä toisiaan. Tähtitieteen käänteisellä magnitudiasteikolla Venuksen näennäinen magnitudi on melkein -4, kun Jupiterin on noin -2 eli Venus on selvästi kirkkaampi.

Jupiter ja Venus kuvattuna iltaseitsemältä 1.3.2023 naapurin katon päällä Lappeenrannassa. Planeettojen etäisyys on 42 kaariminuuttia. Canon EOS 600D, ISO 1600, 90 mm, 1 s, f/4,5.

Planeetat olivat paitsi lähempänä toisiaan, myös melkein samalla tasalla. Erityisesti maaliskuun ensimmäisenä iltana näkyvyys oli hyvä ja käyttämällä tarkennuksen apuna Bahtinov-maskia, onnistuin saamaan näkyviin myös Galileon kuut Jupiterin ympäriltä.

Venus ja Jupiter, jälkimmäinen Galileon kuiden ympäröimänä. Canon EOS 600D, ISO 1600, 225 mm, 1/10 s, f/5,6.

Planeetat olivat lähimmillään 2.3. aamupäivällä ja iltaan mennessä olivat suunnilleen samalla etäisyydellä kuin olivat olleet edellisenä iltana. Valitettavasti itse en enää onnistunut kuvaamaan, mutta ystävä tuli tässä apuun.

Jupiter ja Venus kuvattuna iltakahdeksalta 2.3.2023 Ylläksellä. Samsung Galaxy S21 FE. Planeettojen etäisyys on 40 kaariminuuttia. Kuva: Jyrki Alamäki.

Tässä viimeisessä kuvassa Venus onkin noussut Jupiterin yläpuolelle, sillä planeettojen kehänopeuksien erosta johtuen niiden keskinäinen sijainti ei pysy taivaalla paikallaan.

Miksi planeettojen etäisyys muuttuu

Oheisessa simulaatiossa on merkitty auringon, maan, Venuksen ja Jupiterin sijainnit toisiinsa nähden (ei ole mittakaavassa, erityisesti auringon suhteen). Maasta on piirretty punainen tähtäyslinja osoittamaan Venuksen ja Jupiterin keskinäiset paikat. Simulaatiossa nähdään, miten maasta katsottuna Venus ehtii kulkemaan samassa ajassa huomattavasti pitemmän matkan verrattuna Jupiteriin.

Simulaatio planeettojen liikkeestä 21.2 – 10.3.2023 välisenä aikana. Tehty Python-ohjelmalla käyttäen ReBound-aliohjelmaa, jolla saadaan haettua aurinkokunnan kappaleiden kiertoradat Nasan Horizon-tietokannasta.

Ilmaisella Stellarium-ohjelmalla voi tutkailla oman kotipaikan (tai minkä vain paikan) koordinaateilla tähtitaivaan tapahtumia ja sillä voi myös katsella kohteiden koordinaattijoukkoja eli efemeridejä haluttuina aikajaksoina.

Jupiterin ja Venuksen efemiridit iltaseitsemältä aikajaksolla 28.2 – 2.3.2023 katsottuna Lappeenrannasta.

Kuvasta nähdään, miten Venus kiipeää Jupiterin yläpuolelle oltuaan vain kaksi iltaa aiemmin selkeästi sen alapuolella. Stellariumilla voi myös kätevästi mitata planeettojen väliset etäisyydet, jotka on merkitty havaintoihin.

Kategoria(t): Havaitseminen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.