Novaa juhlittiin saunomalla

Novan 40-vuotisjuhlatilaisuutta vietettiin Lappeenrannan Skinnarilassa Vierulan rantasaunalla lauantaina 27.9. Tavanomaisesta saunaillasta tilaisuuden erotti se, että olimme varanneet hieman enemmän aikaa jutustelulle ja kuville. Tällä kertaa jätimme myös perinteiset grillimakkarat väliin ja söimme Kari Tuovisen valmistamaa erinomaista kanakeittoa. Myös 12 osallistujaa kertoi hieman tavanomaisesta juhlallisemmasta tilaisuudesta; yleensähän saunailloissa on ollut vain noin puolet tästä osallistujamäärästä.

Keskusteluissa muistelimme Novan alkuaikoja sekä alkuaikoina mukana olleiden harrastajien vaiheita. Osa on mukana yhdistyksen toiminnassa edelleen. Niistä alkuaikojen jäsenistä, joista emme ole sittemmin kuulleet, voimme lukea myöhemmin tänä vuonna ilmestyvästä juhlajulkaisusta. Myös paikalla olleet jäsenet kertoivat kukin vuorollaan oman harrastuksena synnystä ja vaiheista.

Löylyjen jälkeen keiteltiin kahvit ja katseltiin kuvia. Rauno Päivinen oli tuonut paikalle diaprojektorin ja diakuvia 1980-luvulta. Kuvia oli mm. ensimmäisestä Cygnus-tapahtumasta Imatralta vuodelta 1987, sekä Tähtipäiviltä eri puolita Suomea, joiden aikoja ja paikkoja arvuuteltiin kuvien yksityiskohtien perusteella. Veikko Mäkelän kuvien kautta palattiin nykyhetkeen Veikon näyttäessä kuvia Euroopan planeettatutkijoiden kokouksesta, joka järjestettiin Cascaisissa Portugalissa syyskuun alussa.

Lopuksi keskusteltiin Kuurmanpohjan havaintopaikasta, joka on osoittautunut erinomaiseksi vakavamman havaintoharrastuksen paikaksi. Vähitellen totesimme kellon lähestyvän kahdeksaa ja ryhdyimme varsin tyytyväisin mielin päättämään tilaisuutta.

IMG_4981

Kuvassa saunaillan osallistujat, kuva Timo Särkikoski.

Tallennettu kategorioihin Historiaa, Yhdistystoiminta | Kommentit poissa käytöstä

Vuosikokous 2014

Novan sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 25.1.2014 Imatralla Kulttuuritalo Virrassa, paikalla oli kymmenen jäsentä. Hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla: Kai Hämäläinen (puheenjohtaja), Martti Muinonen (varainhoitaja), Timo Särkikoski (sihteeri) ja Kari Tuovinen (jäsen).

14010004

Tallennettu kategorioihin Yhdistystoiminta | Kommentit poissa käytöstä

Juhlavuoden alkaessa

Tänä vuonna Etelä-Karjalan Nova täyttää 40 vuotta. Tarkka syntymäpäivä voidaan määritellä ensimmäiseen perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Imatralla 6.7.1974. Jo seuraavana vuonna olivat säännöt laadittu, yhdistystiedot lähetetty yhdistysrekisteriin ja hallinto luotu. Nuoren yhdistyksen järjestämissä varhaisissa tilaisuuksissa kävi kymmeniä, jopa sadoissa laskettuja osallistujia. Pian alkoi myös julkaisutoiminta ja yhdistystoiminnan ohella Imatralle muodostui valtakunnallisestikin erittäin aktiivinen ja aikaansaava havaintoryhmä. Vuoden 1980 Tähtipäivät järjestettiin Imatralla ja viimeistään siinä vaiheessa yhdistys oli niin sanotusti saatu Suomen tähtiharrastuskartalle. Kannattaa muistaa että tuolloin Tähtipäivät olivat käytännössä ainoa foorumi harrastajille tavata toisiaan ja esitellä tuloksia; tapahtuman sisällöllinen merkitys oli aivan toinen kuin nykyään. Vuonna 1987 järjestettiin Imatralla kaikkien aikojen ensimmäinen Cygnus-kesätapahtuma, jossa Nova toimi paikallisjärjestäjänä; ehkä juuri tästä Nova tunnetaan parhaiten valtakunnallisella tasolla. Oletettavasti myös jäsenlehtemme – jota on vuosien saatossa lähetetty muillekin seuroille – on toiminut tärkeänä näkyvyyden ylläpitäjänä myös Etelä-Karjalan ulkopuolella.

Pienenä seurana Nova ei ole koskaan paistatellut otsikoissa isoilla hankkeilla ja tähtitorneilla. Mutta jos aletaan katsoa sitä erilaisten kokousten, esitelmien, yleisönäytösten, kouluyhteistyön, kirjoitettujen harrastusjuttujen, ajettujen kilometrien määrää ja kaikkea muuta mitä on tehty, voimme olla pelkästään ylpeitä kelpo yhdistyksestämme. Ja jos olemme itse tyytyväisiä yleisesti ja tyytyväisiä kukin omaan monipuoliseen harrastukseensa joka antaa innostusta ja sisältöä elämään, ei kai voi muuta kuin jatkaa eteenpäin.

Vaikka yhdistys on aina kärsinyt nuorison poismuutosta paikkakunnalta, se ei ole lietsonut mitään sisäänpäin lämpiämistä ja huonoa itsetuntoa, vaan Novan piirissä on vuosikymmenten saatossa kasvanut aika paljon valtakunnalliseen harrastukseen aktiivisesti mukaan lähteneitä harrastajia. Myönteinen asenne lähteä aktiivisesti mukaan esim. valtakunnallisiin tapahtumiin ja tutustumaan uusiin ihmisiin on selvästikin yhdistyksen alkuaikojen ja ensimmäisten aktiivien toiminnan peruja ja se on jotenkin onnistunut säilymään. Henkistä perintöä ei aina arjessa tule ajatelleeksi, mutta taustalla se vaikuttaa monella tavalla. Novalaisten aktiivien suuntautuneisuus valtakunnalliseen toimintaan on muutoinkin tunnistettu ja tunnustettu.

Tähtiharrastuksen paikallishistoria ulottuu Novaakin pidemmälle

Näin juhlavuonna kannattaa myös muistaa, että järjestäytynyttä tähtiharrastustoimintaa on ollut Etelä-Karjalassa ennen Novaakin. Tammikuussa 1945 perustettiin Ursan Ylä-Vuoksen paikallisosasto, jota sittemmin kutsuttiin ”Imatran Ursaksi”. Perustamisvuonaan Ylä-Vuoksen paikallisosasto kokoontui 11 kertaa!  Ja kuinka ollakaan, se kohosi varsin nopeasti suurimmaksi Ursan paikallisosastoksi. Tosin silloin oli jo olemassa joitakin itsenäisiäkin tähtiharrastusseuroja, mutta varsinainen yhdistysten syntyaalto alkoi vasta myöhemmin kun paikallisosastot alkoivat hiipua. Moni paikallisosasto myös suoraan muuttui yhdistykseksi, kuten mm. Lahdessa ja Mikkelissä tapahtui. Yhdistysten nimistä voi arvailla näitä kehityskulkuja. On kuitenkin jäänyt vahva perinne, että moni tähtiharrastaja kautta Suomen on myös Ursan jäsen. Ursan julkaisutoiminnalla on tietysti vahva merkitys tässä ilmiössä. Keskeisintä ”Imatran Ursan” toimintaa olivat tähtinäytökset Tainionkosken vesitornilla (kaukoputkella joka viettää eläkevuosiaan nyt Loukolla ja jota Novakin käytti alkuaikoinaan, se on kuitenkin oma tarinansa), jota kesti aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Sitten tähtiharrastustoiminnassa alkoi noin kymmenen vuoden tauko.

Onko yhdistystoiminnalla tulevaisuutta?

Yhdistystoiminnan tulevaisuus voisi näyttää valoisammaltakin. Toivottavasti olen väärässä, mutta välillä vaikuttaa siltä, että ylipäätänsä yhdistysmaailmassa 1980-luvulla syntyneet ovat viimeinen sukupolvi joka edes jotenkin näkee yhdistystoiminnan sillä tavalla kuin se on tarkoitettu. Nuorempi nettisukupolvi hoitaa harrastuksiaan ja yhteyksiään muihin muilla keinoin kuin yhdistystoiminnassa aktiivisesti mukana olemalla. Tämä ei tietenkään ole niin yksioikoista, bändikouluun ja urheiluseuraan on lähdettävä ovesta ulos kohtaamaan oikeita ihmisiä jatkossakin, mutta voisiko tähtiharrastuksessa tämä kehitys olla pohtimisen arvoinen kun jo lähtökohtaisesti tähtiharrastus on yksilölaji ja järjestötoiminta erityisen haavoittuvaa?

Pieniä seuroja pyörittävät käytännössä kolme neljä aktiivia kymmenien vuosien kokemuksella ja valtakunnallisen tapahtuman järjestelyvastuun ottaminen arveluttaa. Nuorisojäseniä (saati niitä heistä jotka ottaisivat yhdistysvastuuta) ei enää näy eikä kuulu vaikka kuinka kierrämme kouluissa ja tapahtumissa esittelemässä toimintaa.

Voisiko olla jokin uusi tapahtuman muoto, joka järjestetään lähtökohtaisesti rennommalla otteella spontaanimmin silloin kuin tarvetta on? Voisiko olla kevyempiä tekemisen tapoja kuin rakentaa systeemejä edellisten päälle? Itse asiassa uudenlaisia harrastajien tapaamisia on jo järjestetty ilman mitään taustalla olevia organisaatioita. Tästä palloa hieman myös Tähtitieteellinen virasto Ursan suuntaan. Tähtiharrastuksesta ja tähtiharrastajista ei kannata vieraantua.

Miten tavoittaa nuorisoa?

Tähtiharrastus oli aikanaan aivan eturintamassa hyödyntämässä Internetin mahdollisuuksia. Nyt näyttää olevan käynnissä jonkinlainen tähtiharrastuksen toiseen aaltoon nousu verkon hyödyntämisessä. Ainakin Ursa on uudistanut verkkopalvelujaan ja uusi Taivaanvahti-havaintojärjestelmä varmasti tuo mukaan sellaisia uusia nettisukupolven harrastajia, joille perinteiset jaostot ja lomakkeet olisivat täysin luontevien toimintatapojen ulkopuolella. Sama haaste koskee Novaa ja kaikkien paikallisyhdistyksien tapaa olla nuorten löydettävissä. Novan siirtyminen paperille monistetusta jäsenlehdestä tähän verkkojulkaisuun osuu samaan ajanjaksoon. Tätä kirjoittaessa viimeinen paperille painettu Ursa Minor on ilmestynyt ja Ursa hakee uudelle verkkojulkaisulle vetäjää. Kaikesta teknisestä näpertelystä huolimatta tähtinäytöksiä ja yhteistyötä koulujen kanssa pitää meidän sitkeästi jatkaa ja toivoa parasta. Olisipa yhdistyksellä edes muutamia nuorisoaktiiveja, jotka auttaisivat ideoimaan toimintaa ja toiminnasta tiedottamista.

Tallennettu kategorioihin Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta | Kommentit poissa käytöstä

Sauna- ja havaintoilta

Sauna- ja havaintoilta pidettiin 11.10.2013 Lappeenrannan Rutolassa sijaitsevalla Salpamajalla. Nimensä mukaisesti maja on historiallisesti merkittävien rakennelmien keskellä. Ennen saunomista päästiinkin tutustumaan aivan majan vieressä olevaan massiiviseen Salpalinjan korsuun.

Saunan jälkeen aika kului makkaraa paistaessa ja muita eväitä syödessä. Keskustelu oli vilkasta aihepiirin vaihdellessa laidasta laitaan. Myös tähtiharrastuksesta puhuttiin silloin tällöin. Ruokailun jälkeen siirryttiin ulos tähtitaivaan alle. Vaikka vielä päivällä keli näytti epämääräiseltä, väistyivät pilvet kokonaan illan pimentyessä. Keli oli lopulta hyvin kirkas, tosin loistava kuu leikasi pimeydestä parhaan terän. Salpamaja ei havaintopaikkana ole paras mahdollinen tiheän puuston takia, näkymä taivaalle jää melko kapeaksi. Siitä huolimatta taivaan alla viihdyttiin pitkään. Tumma syksyinen ilta luonnonkauniin lammen rannalla, kaukana kaupungin melusta ja valosaasteesta, se rauhoittaa mielen.

saunailta1 saunailta2

Tallennettu kategorioihin Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta | Kommentit poissa käytöstä

IC 10, kääpiögalaksi Kassiopeiassa

IC 10 on oman linnunratamme kanssa samaan paikalliseen joukkoon kuuluva kääpiögalaksi jossa syntyy voimakkaasti uusia tähtiä. Puhutaan ns. tähtiryöppygalaksista. Kuvailin tätä Kassiopeian Caph tähden lähellä sijaitsvaa galaksia kirkkaana elokuun lopun yönä Celestronin C14 kaukoputkella. Hankin syksyn aikana putkeen uuden polttovälin lyhentäjän (eli reducerin) , Optec Nextgen 0,5X, jolla saan C14:n muutoin pitkää polttoväliä lyhennettyä ja samalla parannettua putken valovoimaa. Reduceri tuntuu toimivan parhaiden tähän asti kokeilemista malleista ja piirtää pienehkön tähtikuvauskameran kennon laidoille asti kauniisti, ja korjaa samalla SCT kaukoputkille tyypillisen koman.
Kokeilimme tästä Roopen kanssa myös visiaalihavaintoa ennen kuvausta C14:lla, mutta emme saaneet yhtään mitään näkyviin. Katuvalaistus haittaa pahasti Observatorion pihalla, tilanne huononi vielä tänä syksynä kun Imatran kaupunki päätti pitää koko kaupungin katuvalaistuksen palamassa läpi yön kaupunkilaisten jatkuvan valituksen takia.IC10_l60r24g30b18_30_8_13_txt

Tallennettu kategorioihin Historiaa | Avainsanoina , , , | Kommentit poissa käytöstä

Kevätretki Helsingin Observatoriolle 11.5.2013

Novan kevätretki tehtiin vuonna 2013 Helsingin Observatoriolle. Vuokrasimme 10 hengen pikkubussin, jolla lähdettiin matkaan klo 9:00 Lappeenrannan matkakeskukselta, mukaan lähti 8 jäsentä. Menomatkalla pysähdyttiin pitämään kahvitauko Kymen Paviljongissa Kouvolassa. Helsingin päässä observatoriota ja sen tiloja esitteli Veikko Mäkelä, jonka johdolla tutustuimme mm. historiallisiin havaintolaitteisiin, tähtitorneihin ja niiden suuriin kaukoputkiin, sekä Ursan kirjastoon. Virallisen osuuden jälkeen jäi vielä omaa aikaa käydä Helsingin keskussa ruokailemassa ja ostoksilla. Takaisin Lappeenrantaan palattiin klo 19:00. Sää suosi kevätretkeä jälleen kerran. Jo neljänä kertana peräkkäin toukokuinen keväretkipäivä on ollut aurinkoinen ja lämmin.

IMG_1708 IMG_1709 IMG_1714 IMG_1716 IMG_1742 IMG_1761

 

Tallennettu kategorioihin Historiaa, Yhdistystoiminta | Avainsanoina | Kommentit poissa käytöstä

Päivitetty Mars-teos

Vuonna 2005 Markus Hotakaiselta ilmestyi teos Mars – myytistä maisemaksi (kts. Tähtiharrastustietoa 1/2006). Se ei ainoastaan kertonut millainen Mars on, vaan kertoi myös millainen Mars on ja on ollut meidän ihmisten silmissä. Kirjassa peilautui oivasti eri aikojen ja kulttuurien uskomukset, pelot ja ennakkoluulot, sekä oman aikamme esinekulttuuri ja science fiction. Sisällöllisesti, toimituksellisesti ja visuaalisesti tämä WSOY:n julkaisema kirja oli ja on yksi kaikkien aikojen parhaita kotimaisia tähtitiedekirjoja. Nyt Hotakaiselta on ilmestynyt uusi Mars-kirja, joka perustuu edellä mainittuun teokseen Kustannusosakeyhtiö Paasilinnan ollessa kirjan kustantaja.

Mars-tutkimus menee kuitenkin vauhdilla eteenpäin juuri tälläkin hetkellä uusien luotainlentojen myötä. Siten Mars-kirjan päivitys tällä vuosikymmenellä on varsin perusteltua. Esimerkiksi Curiosity-kulkijan ensimmäisiä tuloksia yhdistetty varsin luontevasti kirjan sisältöön, vaikka Curiosity-hanke on edelleen kesken ja uusia tutkimustuloksia odotetaan jännityksellä. Juuri tämä kutkuttavan kiusallinen ja jännittynyt tunnelma välittyy kirjasta hyvin: koko ajan saamme uutta tietoa joka periaatteessa puoltaa näkemystä, että Marsissa on ollut elämää, mutta se kaikkein selkein ja kiistattomin todiste puuttuu yhä.

Kirjaa lukiessa ja Mars-tietämyksemme historiaa pähkäillessä peilaamme koko ajan itseämme. Mars on ollut hankala tapaus ja äärimmäisen kiehtova meille ihmisille. Ehkä entisaikojen havaintolaitteilla tehdyt havainnot Marsin kanaaleista, jotka piirretyn kartan käännösvirheessä muuttuivat kanaviksi, ovat se tunnetuin tapaus.

Markus Hotakainen: Mars (Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2013)

Lisätietoa http://paasilinna.fi/kirjat/mars/

Tallennettu kategorioihin Kirjat | Kommentit poissa käytöstä

Tähtien elinkaaret Särkänniemen planetaariossa

Särkänniemen planetaariossa pyörii tällä hetkellä Tähtien salatut elämät – elokuva, joka kannattaa käydä katsomassa. Hiukan vastenmielisyyttä huokuva nimi on suora suomennos elokuvan alkuperäisestä nimestä. Elokuvassa käydään läpi erilaisten tähtien elinkaaria ja suhteutetaan niiden kokoja ja valtavia etäisyyksiä. Esimerkit pyörivät aika paljon Orionin tähdistön tähtien ja sumujen ympärillä. Tämän vuoksi niiden helppoa löytämistä taivaalta olisi voitu tuoda enemmän esille. Laadultaan planetaarioelokuva on omassa kategoriassaan kansainvälistä huipputasoa. Suomalainen kertojaääni on selkeä ja miellyttävä. Lopussa kerrontaan tulee aimo annos dramaattisuutta, kun puhutaan oman Aurinkomme tulevasta kohtalosta.

Vajaan puolen tunnin mittainen esitys hujahtaa pienessä hetkessä ja asiaa on paljon. Niille jotka eivät varsinaisesti harrasta avaruusasioita, moni lause menee ohi hilseen. Mutta tapa jolla elokuva on tehty, jaksaa pitää mielenkiintoa yllä. Kokenut tähtiharrastaja haluaisi katsoa elokuvan puolinopeudella ja nautiskella sen visualisuudesta. Tähtiharrastustietoa suosittelee tätä planetaarioelokuvaa.

Lisätietoa http://www.sarkanniemi.fi/fi/elamyspuisto/planetaario

Tallennettu kategorioihin Nähtyä & kuultua | Kommentit poissa käytöstä

Revontulet ja komeetta C/2011 L4 PanSTARRS

Pitkän pilvisen talven jälkeen tähtiharrastajia hemmoteltiin harvinaisen upealla näytelmällä. Novalaisia oli sunnuntai-iltana 17.3.2013 Imatran Mellonmäellä ja Lappeenrannan lentokentän laidalla katselemassa komeetta PanSTARRSia, josta saatiin mukavasti havaintoja. Harvinainen havaintokohde joutui kuitenkin sivurooliin, kun taivas syttyi vihreisiin liekkeihin. Illan aikana nähty revontulishow oli parhaita mitä on koskaan nähty. Ajoitus oli erinomainen, komeettaa varten mukaanotettu kuvauskalusto oli heti valmiina.

Rauno Päivisen time lapse videoita illan tapahtumista Imatran Mellonmäellä:

Novalaisten illan aikana ottamia kuvia:

Martti Muinonen

Martti Muinonen

Timo Särkikoski

Timo Särkikoski

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Iiro Sairanen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Martti Muinonen

Martti Muinonen

Osmo Honkatukia

Osmo Honkatukia

Timo Särkikoski

Timo Särkikoski

Tallennettu kategorioihin Havaitseminen, Valokuvaus | Avainsanoina , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Vuosikokous 2013

Novan sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.1.2013 Imatralla Kulttuuritalo Virrassa, paikalla oli yhdeksän jäsentä. Hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla: Kai Hämäläinen (pj), Martti Muinonen (varainhoitaja), Timo Särkikoski (sihteeri) ja Kari Tuovinen (jäsen).

Vuosikokouksen osanottajia

Vuosikokouksen osanottajia

Tallennettu kategorioihin Yhdistystoiminta | Kommentit poissa käytöstä