-
Arkistot
- elokuu 2025
- heinäkuu 2025
- huhtikuu 2025
- helmikuu 2025
- tammikuu 2025
- elokuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- maaliskuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- toukokuu 2022
- maaliskuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2020
- heinäkuu 2019
- maaliskuu 2019
- lokakuu 2018
- elokuu 2017
- tammikuu 2017
- elokuu 2016
- joulukuu 2015
- syyskuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- tammikuu 2014
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- heinäkuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
-
Meta
Aihearkisto: Historiaa
Venuksen ylikulku 1761 ja 1769
Löysin Ylen areenan podcasteista vuonna 2015 tehdyn ’Tähtitieteen historian’, jonka toiseksi viimeisessä osassa Tapio Markkanen kertoi, että vuosina 1761 ja 1769 turkulainen Turun Akatemian professori Anders Planman mittasi Venuksen ylikulun havaintomatkoillaan Suomessa usean paikkakunnan maantieteellisen aseman. Paikkakunnan leveyspiirin ja pituuspiirin mittaamisesta … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa
Avainsanoina 1761, 1769, AI, Anders Planman, Aurinko, Gemini 2.5 Pro, James Cook, Leonhard Euler, oehr Wargentin, Venus, Ylikulku
Kommentit pois päältä artikkelissa Venuksen ylikulku 1761 ja 1769
Maantieteellinen paikannus 260 vuotta sitten – pituuspiiri
Löysin Ylen areenan podcasteista vuonna 2015 tehdyn ’Tähtitieteen historian’, jonka toiseksi viimeisessä osassa Tapio Markkanen kertoi, että vuosina 1761 ja 1769 turkulainen Turun Akatemian professori Anders Planman mittasi Venuksen ylikulun havaintomatkoillaan Suomessa usean paikkakunnan maantieteellisen aseman. Paikkakunnan leveyspiirin mittaamisesta 260 … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa
Avainsanoina 1761, 1769, AI, Anders Hellant, Anders Planman, Aurinko, Fredric Mallet, Galileo Galilei, Gemini 2.5 Pro, Jupiter, Kajaaninlinna, Kuu, Pehr Wargentin, Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, Suomi, Venus
Kommentit pois päältä artikkelissa Maantieteellinen paikannus 260 vuotta sitten – pituuspiiri
Maantieteellinen paikannus 260 vuotta sitten – leveyspiiri
Löysin Ylen areenan podcasteista vuonna 2015 tehdyn ’Tähtitieteen historian’, jossa toiseksi viimeisessä osassa Tapio Markkanen kertoi, että vuosina 1761 ja 1769 turkulainen Turun Akatemian professori Anders Planman mittasi tutkimusmatkoillaan Kajaanissa Venuksen Auringon ylikulun yhteydessä usean paikkakunnan maantieteellisen aseman. Olin kyllä … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa
Avainsanoina 1761, Anders Planman, Arcturus, Auringon korkeus, Deklinaatio, Galilein kuut, Gemini 2.5 Pro, Jupiter, Kajaaninlinna, Leveyspiiri, NOAA, Oulu, Parallaksi, Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, Taittovirhe, Tapio Markkanen, Turun Akatemia, Yle Areena
Kommentit pois päältä artikkelissa Maantieteellinen paikannus 260 vuotta sitten – leveyspiiri
Et tarvitse lasilevyä enää
”Plate solving” on keskeinen menetelmä tähtikuvien paikkatietojen määrittämiseksi ja se on kehittynyt aika lailla lasilevyjen aikakaudelta digitaaliseen nykypäivään. Meillä oli WhatsApp-ryhmässä keskustelua ”Plate solving”-termistä, jonka voisi suomentaa esimerkiksi ”levyn ratkaisuksi” tai ”astrometriseksi ratkaisuksi” tai ”astrometriseksi kalibroinniksi”. Eli sukelsimme suoraan tähtitieteen perusteisiin! Tässä juttua menetelmän tekniikan kehityksestä, käytännön toteutuksesta ennen … Lue loppuun
Kategoriat: Havaitseminen, Historiaa, Tähtiharrastus
Avainsanoina Annie Jump Cannon, Arequipa, Astrometry.net, Computers, Henrietta Swan Leavitt, Lasilevy, Plate solving, World Coordinate System
Kommentit pois päältä artikkelissa Et tarvitse lasilevyä enää
Novan juhlavuosi paketissa
Novan juhlavuosi on nyt takanapäin, joten jotain kannattanee vähän kirjoittaa muistiin. Tiiviisti sanottuna kyse oli melko tavanomaisesta vuodesta säännöllisine kerhokokoontumiseen, mutta niiden lisäksi julkaisimme erillisen juhlalehden ja järjestimme juhlatilaisuuden, jotka kummatkin heijastelivat hyvin uutta aktiivisuuden vaihetta Novassa. Nyt jälkikäteen katsottuna … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa, Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta
Kommentit pois päältä artikkelissa Novan juhlavuosi paketissa
50. toimintavuosi käyntiin
Etelä-Karjalan Novan 50. toimintavuosi on käynnissä! 13.1.2024 pidettiin vuosikokous ja kerho, jossa keskusteltiin erityisesti Novan merkkivuoden toiminnasta ja toukokuussa järjestettävästä juhlatilaisuudesta.
Kategoriat: Historiaa
Kommentit pois päältä artikkelissa 50. toimintavuosi käyntiin
Muisteloissa nyt tähtikuvaaja Akira Fujii
Ainakin vanhempien tähtiharrastajien tuntema ja arvostettu tähtikuvaaja Akira Fujii kuoli 81-joulukuussa 2022. Hän valokuvasi lähes yksinomaan perinteiselle ja suuriformaattiselle värifilmille. Fujiin laaja-alaiset tähtikuvat ovat olleet hänen tunnusmerkkinsä lähes neljän vuosikymmenen ajan. Hän toimi myös Sky & Telescopen avustavana valokuvaajana vuodesta … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa
Kommentit pois päältä artikkelissa Muisteloissa nyt tähtikuvaaja Akira Fujii
Komeetanpyydystäjä Don Machholz 1952-2022
Visuaalisen tähtiharrastuksen yksi erikoisalue hyytyi elokuussa, kun Covid vei mennessään Don Machholzin. Hän oli ja on yksi maailman parhaista ja eniten pyrstötähtiä visuaalisesti löytäneistä tähtiharrastajista. Machholz syntyi 1952 Portsmouthissa ja alkoi harrastaa tähtiä jo 8 vuoden iässä. Työkaluna hänellä oli … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa
Kommentit pois päältä artikkelissa Komeetanpyydystäjä Don Machholz 1952-2022
Lahjoituskaukoputki 1960-luvulta
Etelä-Karjalan Nova sai huhtikuun alussa historiallisessa mielessä merkittävän kaukoputkilahjoituksen, imatralaisen tähtiharrastajan Reima Väinölän 1960-luvun lopulla 150 mm pääpeiliä myöten itse valmistaman Newton-mallisen peilikaukoputken. Yhdistykselle sen lahjoitti Soili Väinölä. Yhdistys kiittää lahjoituksesta. Putki on erityisen kiinnostava historiallisesti, koska se seuraa hyvin … Lue loppuun
Kategoriat: Historiaa, Tähtiharrastus, Yhdistystoiminta
Kommentit pois päältä artikkelissa Lahjoituskaukoputki 1960-luvulta
Hulvaton tähtitieteen popularisointi 1600-luvulta
Bernard Le Bovier de Fontenelle (1657–1757) oli ranskalainen kirjailija, Pariisin tiede- ja kulttuuripiireissä monipuolisesti vaikuttanut henkilö. Hänen oma tutkimustyönsä ei ollut kovinkaan vakuuttavaa, mutta taitavana kirjoittajana hän alkoi menestyä tieteen popularisoinnin saralla, joka oli toimintana varsin uutta. Hänen tunnetuin teoksensa … Lue loppuun